IJsselmeer

Geschiedenis

IJsselmeer on matala, keskimäärin 5–6 metrin syvyinen merenlahdesta padottu keinotekoinen murtovesiallas Alankomaiden keskiosissa. IJsselmeerin pinta-ala on noin 1 250 neliökilometriä ja se on nimetty siihen laskevan IJsseljoen mukaan, joka on Reinjoen sivuhaara. Nimen kaksi ensimmäistä kirjainta kirjoitetaan molemmat isolla, koska yhdistelmä IJ katsotaan hollannin kielen aakkostossa yhdeksi kirjaimeksi.IJsselmeer on yhdentyyppinen keinotekoinen järvi. Se luotiin vuonna 1932 Zuiderzeen sisämerestä katkaisemalla yhteys Pohjanmereen 32 kilometriä pitkällä Afsluitdijkin padolla. Järvestä on sen jälkeen kuivatettu maa-alueita, joten sen pinta-ala on vuosikymmenten saatossa huvennut. Tällaista merestä kuivaamalla anastettua maata kutsutaan Alankomaissa polderiksi. Vuonna 1975 lähtien IJsselmeerin on jakanut kahtia Houtribdijkin penger ja järven eteläosasta tuli erillinen Markermeer. Vuonna 1986 perustettiin Flevolandin provinssi IJsselmeeristä kuivatetulle polderille.IJsselmeer on Alankomaille tärkeä makean veden lähde, sillä sen vettä käytetään maatalouden tarpeisiin ja juomavedeksi. Järvi tarjoaa myös paljon vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.HistoriaNykyisen IJsselmeerin paikalla oli aikoinaan järvi, jonka nimi oli Flevo. Sen erotti Pohjanmerestä dyynivyöhyke.Päinvastoin kuin Pohjois-Itämeren ympärillä, jossa maa kohoaa, Alankomaissa maa on aikojen kuluessa hitaasti vajonnut. Nykyisin noin puolet Alankomaiden alueesta on merenpinnan keskimääräisen tason alapuolella ja olisi muuttunut meren pohjaksi, ellei sitä olisi vuosisatojen ajan keinotekoisesti patojen ja pumppujen avulla pidetty kuivana. Tulvat ovat kuitenkin huomattava vaara, ja varsinkin aikaisemmin ne aiheuttivat usein suurta hävitystä. Jokien uomat ja lahdet ulottavat tulvavaaran syvälle sisämaahan. Suuria tulvia tapahtui varsinkin 1100- ja 1200-luvuilla, ja tällöin entinen Flevojärvi ympäristöineen muuttui laajaksi merenlahdeksi, joka sai nimen Zuiderzee. Yli puolet maasta on keskimääräisen merenpinnan tason alapuolella.